Katse kotiin

sisusta koronan aikana, maalaus, maalaaminen

En olisi ikinä uskonut että poustaan kuvaa vessapaperi-rullasta. Siitä on nyt noussut kuitenkin tämän ajan symboli. Korona on kyykyttänyt meidät kaikki, koko maailman. Emme olisi varmasti kukaan katsonut tämän ikinä olevan mahdollista. Suositukset ja rajoitukset ovat pakottaneet meidät mahdollisimman vähälle lähikontaktoinnille.

Nyt on siis aikaa tehdä omissa kodeissa piristyksiä. Pieniäkin.

kylppärin paneelin maalaus

Kylppärin pintojen maalaaminen odotutti toimeen tarttumista muka-syistä jo pitkään.
Tila, johon minulla on kyllä jo suunnitelma olemassa. Marmorinen, tämän asunnon ikään ja tyyliin sopiva suunnitelma on tehty, mutta toteutus saa odottaa. Keskittymispinnat ovat nyt muissa asioissa, itsekullakin.

Haluankin nostaa esille oman mottoni, joka on aina ollut osa sisustusfilofiaani: käytetään luovuutta ja ollaan rohkeita välittämättä muiden mielipiteistä. Oma tahtotilan ja mielipiteen kuuleminen on kaikille omissa kodeissaan tärkeintä.

Pienilläkin muutoksilla saa yllättävän paljon aikaan. Pyydä asiaan perehtyneiltä/kouluttautuneilta/alan ammattilaisilta jeesiä, jos mietityttää värisävy tai mittaihmetys. Aika moni meistä sisustussuunnittelijoista arvostaa olemassa olevaa ja osaa ehdottaa sinulle miten pyörittää sinun olemassa olevat kalusteet. Kyse on ammattilaisuudesta ja yhdistelyn taidosta. Älä turhaan sotke päätäsi sadoilla mielipiteillä.

Tehdään nyt, juuri nyt, ne pikkupetraukset kodissasi.
Voitetaan korona, otetaan sen pakottama ajallinen hyöty irti tästä ajasta.

Punaraitaseinä

Tuosta yläpalkissani olleesta punaraitaisesta seinästä on kysytty aika monelta suunnalta. No,tuon seinän tarina tässä.
Remontoimme muutama vuosi sitten poikiemme huoneet. Pojat saivat itse päättää huoneidensa värimaailman. Teiniveikko halusi ehdottomasti punaista.
Etsin aikani tapetteja (jotka olivat silloin ehdottomasti ensisijaisena ajatuksena huoneeseen), mutta oikean sävyistä ja tarpeeksi leveää punaraitaista tapettia ei ollut missään liikkeessä, ei tarjolla missään kansioissa, ei edes tilattavissa. 

Tuumasta eteenpäin, ja mietimme poikani kanssa yhdessä miten asian ratkaisisimme. Ei muuta kuin maalin sävyä valitsemaan. 
Piirsin huoneesta kuvan maalikaupan myyjälle, joka katsoi poikaani hetken ja kysyi: ”Oletko rauhallinen tyyppi? Tuollahan tulee hulluksi,…sehän on kuin karuselli. En kyllä laittaisi. Paha virhe.”

***
Tämä mamma piti päänsä, ja poika. Raidan leveys on sormivälieni mittainen: peukun päästä keskisormen päähän…noin suurinpiirtein. Näin neuvoin maalaria. Huoneen 3 seinää maalattiin, kuten olimme suunnitelleet ja mielettömän hyvähän siitä tuli. Eikä ole poika tullut hulluksi. Päinvastoin, oikein hieno mies sieltä huoneesta on nämä vuodet kömpinyt. Kohta sitäpaitsi jo aikuinen.    

Maali tekee ihmeitä

 Allekirjoittaneen on tullut kerättyä yhtä sun toista, joille on jo paikka tiedossa.
*** 
Eilen oli ensimmäisen maalikerroksen vuoro. Joukossa mm. Parolan rottingin riippukeinu, apinatuoliksikin kai kutsuttu, joka oli menossa ystäväni vanhemmilta roskikseen. Tuolissa oli rottingin pinta jo hilseillyt, ja nyt olen harjannut sitä niin että pääsen jo maalaamaan. Valkoiseksi vai mustaksi? Sitä mietin vielä. Mustakin olisi kyllä aika hieno…  
 Tuolit saivat myös kyytiä. Sopii tai ei, valkoinen käy joka paikkaan…;)
 Vanha naulakko oli myös jäänyt jo heitteille. Tästä tulee vielä maalilla ja vetimillä oikein särmä naulakko.

 Silloin kun maalipurkki on auki, menee siinä samassa kaikki maalattava, joka osuu tielle: korit ja kulhotkin muuttuvat valkoiseksi.   

Se on muuten hassua, kuinka maalatessa huomaakin suojapaperihesareista monta mielenkiintoista artikkelia, jotka tulee luettua tässä maalamisen lomassa.
***
Miksi aina valkoiseksi? Kun se on niin varma.
Eipä ole tullut vielä yhtään katumustuokiota valkoiseksi maalaamisen takia. Sitä paitsi, kaiken saa aina vaikka maalattua uudelleen.
***
Kuten nämä tuolit, ne olisi ehkä sittenkin hauskat vaikka pinkkinä…? Jos vain tietäisin pinkeille tuoleille paikan? No kun en tiedä, niin maalaan valkoiseksi. Ovat kauniit sitten kun niihin kuuluu punottu istuinosa. Jep ;). 

Tämä tuolipino muuten muistuttaakin yhtä melkoista esityssessiota Disney Worldissa. Laitanpas siitä teille tähän pähkinän purtavaksi. Tätä esitystä oli pakko jäädä katsomaan. 


Ihmeellisiin suorituksiin jotkut taipuvat! Mä menen nyt vain maalaamaan…

Tuunaten

Tämä mäntypuinen yöpöytä oli menossa roskalavalle, mutta krakleerasin & maalasin sen ja vaihdoin nupit puolikuun muotoisiin klassisiin vetimiin. Siitä tuli ihan passeli pikkupöytä, joka sopii nyt mihin vaan.

Maalaisinko vai en?

Silloin kun kalusteet ovat ehjiä ja käyttökelpoisia, kannattaa miettiä miten niistä saa mahdollisesti uuteen tilaan uudelleen sopivan. Monestihan aika kuitenkin on ajanut edelle, ja kaluste saattaa näyttää ainoastaan tyylillisesti sopimattomalta. 
Silloin uusi maalipinta on jo pelastava tekijä.
***
Huonekalujen maalaamisessa on hyvä kuitenkin ensin miettiä edustaako maalattava kaluste itsessään jotain tyylisuuntaa tai aikakautta, jolloin originaali pinta on tärkeä jo sen arvon ja tyylin säilyttämisen kannalta. Kuten tässä arkkuvanhuksessa, patinointi on vain kaunistanut! 


***
Jos kauneus on kadonnut, niin maalia vaan pintaan, niin kyllä paranee! Tämäkin keinutuoli oli aiemmin synkän ruskea, ja raikastui kaunottareksi valkoisen maalin ja uuden istuinpäällisen ansioista.


***
Koffin vanha pullokori on sensijaan särmä juuri sellaisenaan.
***
Samoin kuin tämä tuplapulpetti, joka on toiminut jo muutamaankin kertaan varsinaisessa oikeassa tehtävässään.Ihan hyvä toistaiseksi. 
***