Vielä Pintaa syvemmälle, Roots- teemasta

 

Vielä vähän fiilistelyjä tämän vuoden Habitaresta.
Yrityksen identiteetin aitous ja rehellisyys täytyy olla nyt läpinäkyvää. Se mistä kaluste tai tuote on kotoisin, on tärkeä arvo nyt ostajalle.

Voiko olla kiinnostavampaa kuin aitous ja juuret?









Harmonisen ympäristön rauhoittava vaikutus ei häviä koskaan.
Tilan jossa vietämme paljon aikaa, on hyvä olla rauhallinen.
Luonnollisuus ja raikkaus on aina aina ajankohtaista, nytkin.
Värien runsaudelle tulee aina olemaan rauhaisia vastakohtia.












Trendinä muunneltavuus.

Entistä enemmän ihmiset asuvat yksin. Se tarkoittaa sitä että asuntojen ja kodin olosuhteiden vaatimukset täytyvät olla muunneltavia ja joustavia. Kodin pitää pystyä muokkautumaan eri tilanteiden ja tapahtumien vaihtuessa. Tämä on muutenkin sisustussuunnittelijan työn todellisuutta ja ammattitaitoa. Näiden seikkoihin ei ideoita ole koskaan liikaa.

Milleniaalit kuluttajina

Identiteetin monialaisuus ja syvyys pitää sisällään monikulttuurisuuden, joka tämän päivänä on jo kovin tyypillistä. Identiteettimme on monisyisiä ulottuvuuksia sisältävä kokonaisuus, jota elämänpolutkin kokoajan muokkaavat. Niinpä markkinoinnin perusteisiin on tullut nyt uusi P lisää: purpose. Milleniaalit käyttävät rahojaan harkitusti sen perusteella miten he arvostavat yrityksen sosiaalista ja poliittista puolta. Nyt saatetaan laittaa isotkin euromäärät vaikka tavalliseen t-paitaan, kunhan sen viesti on merkityksellinen. Nyt ei enää riitä 5 p:tä, jotka ovat tähän saakka määrittäneet markkinoinnin lainalaisuutta: price, product, place, promotion. Nyt kaiken tämän lisäksi pitää olla purpose eli tarkoitus. Tämän päivän kuluttaja arvostaa aitoutta ja läpinäkyvyyttä. 






Nyt saadaan olla juuri sitä mistä itse pitää, ei pidä välittää muiden mielipiteistä. Saa käyttää omaa tahtoa, johon muiden mielipiteillä ei ole vaikutusta. Niistä on tämän hetken ja tulevaisuuden trendit nyt tehty. Varsinainen tämän hetken kuluttaja, jota tuo ROOTS-teemakin esimerkein kuvaa, on oikeastaan avarakatseinen ja läpinäkyvyysvaatimuksissaan tarkka ostokuluttaja. Eurojen käytöllä ei ole rajaa, jos ostoksen arvomaailma vastaa hänen arvomaailmaansa.


Habitare 2018-teema, Roots- pintaa syvemmälle oli mielstäni tänä vuonna suunnattoman mielenkiintoinen. Nyt ollaan mielestäni ytimessä.

PS. Tekstissä viitataan osittain viime syksyiseen Habitare 2918 –trendiluentoon, jossa kulttuuri-ja muotitoimittaja Mia Dillemuth ja Antti Rimminen Urban View:Sta kertoivat suuntauksista, missä nyt mennään. Aitous. Hienoa!

Villa Mairea

Villa Mairea on Suomessa todellinen arkkitehtuurin design-käsite. Ahlströmin ruukin kuvan kauniilla alueella, Porin Noormarkussa sijaitsee Alvar Aallon suunnittelema rakennus, joka huokuu tarinoita ja anekdootteja.

Ja oikeata elämää.

Villa Maireasta on kirjoituksia ja dokumentteja yllin kyllin, joten en edes yritä tekstillä tässä hurmata. Antaa kuvien puhua puolestaan.

 

 Villa Maireassa on sisätiloissa valokuvaaminen kielletty. 
Oikein kunnioitettava ratkaisu, onhan rakennus vielä sukulaisten käytössä. Rakennus toimii edelleen kotina. Upeaa oli se, että Villa Maireaa käyttää edelleenkin suvun jälkeläiset. Tämä on harvinaista missä tahansa vastaavissa paikoissa. Kun omistus siirtyy sukupolvien vaihtuessa yhteisöjen haltuun, niin tällaiset avoimuudet yleensä poistuu. 

Aidot Picassot ikkunalaudalla ruokailusalissa.

Tarina kertoo, että Alvar Aalto sai suunnittelijana vapaat kädet. Villa Maireassa näkyykin Hra Aallon kokeiluja arkkitehtuurin ja muotoilun saralta. Tuttuja kalusteita, joita on tuotannossa ja myynnissä edelleenkin. 

Terassilla riippui houkutteleva terassipeti, joka on vieläkin melko harvinainen näky terasseilla. Miksi tällaista ei näy enemmänkin nykyterasseilla? Aika kiva! Mikkelin Asuntomessuilla tällainen oli ainoastaan yhdessä talossa. Tällaiselle olisi ollut tänä kesänä käyttöä. 

Ruukin alueella on myös hotelli-,kokous-ja majoituspalvelua. Tänne todella toivotaan kävijöitä, jotka saavat kokea elämyksellisiä design-fiiliksiä. Hotellissa on Alvar Aallon suunnittelemia uniikkeja kalusteita. Design-fiilistely on käsinkosketeltavaa. 

Sisustus on kohtuullisen askeettista mutta silti harmonista.  Tunnelma on rauhoittava. 
Täällä näkyy erityisen kauniisti mitä tarkoittaa ajattomuus.

Perkkiön tilalla

Tämä kesäni on ollut kaikin puolin erilainen. Aika moni paikka on aiemmin jäänyt käymättä muka kiireen tai jonkun kaavan mukaisen tottumuksen takia. 
Nyt on tullut vihdoinkin tehtyä niitä kuuluisia ”pitäisi joskus” -retkiä. Miksi ihminen tallaakaan samoja totuttuja teitä ja polkuja vuodesta toiseen? Maailmassa on on niin paljon kiinnostavia paikkoja. Jopa täällä Suomessa, melko lähellä. Jopa omassa kotikunnassa.

Kesäretkien reittien varrelle on osunut yllätysbongauksia, jotka ovat tupsahtaneet matkasuunnitelmiin täysin sattumalta. Yksi mielenkiintoinen retki oli Porin Asuntomessuilta tullessa poikkeaminen Perkkiön tilalla Paimiossa. Asuntomessuilta bongattujen upeiden lampaantaljojen perässähän me sinne kurvattiin.
 

Kuva Asuntomessukohteesta nro:4, Fiskarhedenvillan Pohjanvalo. Sisustus Adalmiinan Helmen Annarina Yöntilän. Diggaan!

Perkkiön tilalla saimme ihastuttavan emäntä-Katin esittelemään meille tilalla tapahtuvaa toimintaa. Tilalla on lampaita, sikoja, vuohia, kanoja. Perheen lapsilla oli omat lemmikkinsä, joita he saavat hoivata. Sellainenkin erikoisuus kuin intialainen juoksuankka. Joka päivä oppii jotain uutta!
Perkkiön tila ottaa huomioon eläinten hyvinoinnin. Eläinten ravinto on todellista lähiruokaa: ne saavat ravinnokseen omalla kasvatetuista aineksista ja naapureiden pelloilta tuotetusta viljasta.Saimme seurata karjujen evästuokiota oppien samalla seikkoja, joita tällainen kaupungissa kasvanut leidi ei ollut tullut ajatelleeksikaan. Tuli opittua, mitä eroa on karjulla, sialla ja possulla. Ja että sika voi syödä vaikka rautanauloja, koska huulessa on kolonen josta sika saa sylkäistyä ylimääräisyydet pois.
Myönnän, en tiennyt. 

 Kukot kiekuivat meillekin. 
Lampaat ja vuohet olivat pellolla samassa sulassa sovussa. Jöötä taisi pitää tämä sarvipää, jonka nimi oli Söpö. Sieltä se tulla lompsutti, kun vähän tuoretta orapihlajan oksaa sille heilutteli. Kiva hemmo ;).

 

Tee joskus erilainen reitti. Ota aikaa ja tutustu matkan varrelle osuviin kohteisiin. Poikkea, vaikka et meinannutkaan. Ota uutta aikaa. Mene eri kulkuneuvolla. Tee jotain toisin. Et vielä tiedä mitä kiinnostavaa löydätkään.

PS. Kaupunkiasuntoni sai upean lampaan taljan.